Vuonna 1378 Eurooppa oli vallitsevan poliittisen epävakauden ja uskonnollisen levottomuuden kourissa. Kaikki alkoi paavi Gregorius XI:n kuolemalla ja Avignonin paavistona tunnetun ajan päättymisellä. Gregoriuksen seuraaja Urbanus VI oli Rooman syntyperäinen, mikä herätti epäluuloa Ranskan ja muiden Euroopan valtioiden keskuudessa. Heidän mielestään paavin tulisi olla ranskalainen, ja näin alkoi “Kolme Papin Vuosisata” -niminen jakso kirkon historiassa, jossa kilpailevia paavillisia linjoja oli kaksi: Rooma ja Avignon.
Saksalaiset ruhtinaat, joita ajoivat sekä maalliset että hengelliset intressit, joutuivat tästä kahtiajakautumasta pahasti ristiinpäin. He eivät halunneet ottaa kantaa kiistaan, sillä he olivat jo tuolloin olleet pitkään tyytymättömiä paavin ja Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan väliseen epätasapainoon. Paavi oli vaatinut ruhtinailta huomattavia veroja ja poliittisia myönnytyksiä, mikä oli herättänyt vastakaikua Saksan maassa.
1400-luvun alussa saksalaisten ruhtinaiden tyytymättömyys kääntyi avoimeksi kapinaksi. He perustivat “Konstanssin konsiilin”, joka pitivät 1414–1418 Konstanzissa, Sveitsissä. Konstanzzissa ruhtinaat aikoivat ratkaista paavikysymyksen ja samalla vahvistaa omia poliittisia etujaan.
Konstanssin Konsiilin Tulokset Ja Päätavoitteiden Reaalinen Saavutusaste
Aihe | Tulos |
---|---|
Paavikysymys | Yksi paavi valittiin (Martti V) ja kaksi kilpailevaa paavia luovutti |
Saksan ruhtinaiden valta | Ruhtinaat saivat enemmän vaikutusvaltaa Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan asioihin, mutta eivät täysin saavuttaneet tavoitteitaan |
Kirkolliset uudistukset | Konstanssin konsiili vahvisti kirkollisten laitosten ja käytäntöjen uudistamista |
Konstanssin konsiili oli historiallinen tapahtuma monestakin syystä. Se ratkaisi paavikysymyksen ainakin hetkellisesti, mutta ei koskaan täysin pysyvästi. Konsiilin tulos vahvisti Saksan ruhtinaiden poliittista voimaa ja antoi heille lisää autonomiaa Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan sisällä. Lisäksi konsiili johti kirkkojen rakenteen uudistamiseen ja paavinvallan rajoittamiseen.
Konstanssin Konsiilin Yhteiskunnallinen Vaikutus Saksassa:
- Ruhtinaiden poliittinen vaikutusvalta kasvoi, mikä loi perustan myöhemmille Saksan hajaannukselle
- Uusi uskonnollinen ajattelu alkoi syntyä, mikä oli yksi tekijä myöhempien reformaatioliikkeiden syntymiseen 1500-luvulla
Konstanssin konsiilin tapahtumat ovat kiehtovia esimerkkejä siitä, kuinka historiassa eri tahat ja intresset voivat törmätä. Konsiili muutti pysyvästi Saksan poliittista maisemaa ja loi perustan tuleville tapahtumille, jotka lopulta johtivat Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hajoamiseen ja modernin Saksan syntymiseen.
Saksan ruhtinaiden kapinan alku Kolme Papin Vuosisadan aikana oli murroksen aika, joka synnytti monia vaikutuksia Euroopan historiassa. Konstanssin konsiilin tulokset ovat edelleen merkittäviä historian tutkimuksessa ja ne tarjoavat arvokasta näkökulmaa eurooppalaisen poliittisen ja uskonnollisen kehityksen ymmärtämiseen keskiajalla.
Huomattavaa:
- Konstanssin konsiili oli yksi monista historiallisista tapahtumista, jotka johtivat Saksan hajaannukseen ja reformaatioon.
- “Kolme Papin Vuosisata” oli kompleksinen aikakausi, joka vaikutti koko Euroopan poliittiseen ja uskonnolliseen maisemaan.