The Putney Debates: Parilamenttiset Kuulumiset ja Englannin Tasavaltalaisten Ideologinen Kamppailu

Vuonna 1647, Englannin sisällissodan taistelut olivat hiipumassa ja kuninkaallinen valta oli horjahtamassa. Kuningas Kaarle I oli vangittuna parlamentin joukkojen toimesta, ja maata hallitsivat “Roundhead”-nimisenä tunnetut parlamenttilaiset, joita johti Oliver Cromwell. Kuitenkin voitosta huolimatta parlamentin sisällä vallitsi syvällinen hajaannus siitä, miten uutta Englantia pitäisi rakentaa.

Tämä hajaannus kiteytyi Putney Debates -nimisessä sarjassa keskusteluja ja kiistoja, jotka käytiin lokakuun 1647 lopulla Putneyssa sijaitsevassa tupakkahuoneessa. Parlamentin jäsenet, sotilaat ja muita kansalaisia osallistuivat kiivaisiin keskusteluihin siitä, kuinka Englannin hallitusjärjestelmä tulisi uudelleen organisoida.

Putney Debates oli merkittävä tapahtuma useista syistä:

• Se paljasti parlamentin sisäisten riitojen syvyyden ja eri ryhmien ideologisten erojen.
• Keskustelut antavat ainutlaatuisen oivalluksen 17. vuosisadan poliittisista ajatuksista ja Englannin kansalaisyhteiskunnan kehityksestä.

Putney Debatesiin osallistui useita merkittäviä hahmoja, kuten:

• Thomas Fairfax: Parlamentin armeijan ylipäällikkö, joka suosi maltillista republikaania.
• Oliver Cromwell: Parlamentin johtaja ja tuleva Englannin protektori, joka kannatti vahvempaa hallintoa ja rajoitettua äänioikeutta.
• Henry Ireton: Sotilasjohtajana tunnettu Cromwellin uskollinen kumppani, joka uskoi “kansan” oikeuden osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Keskustelut Putneyssa:

Putney Debates -keskustelut keskittyivät ensisijaisesti kahteen pääasiaan:

• Kuninkaan aseman poistaminen: Parlamentin jäsenet olivat yhdentyneet siitä, että kuningas Kaarle I oli syrjäytettävä. Kiista syntyi kuitenkin siitä, miten uusi hallintojärjestelmä tulisi muotoillaan.

• Äänioikeuden rajoittaminen: Cromwellin johtama ryhmä kannatti rajallista äänioikeutta, joka olisi rajoitettu varakkaille miehille ja maanomistajille. Toisaalta “Leveller”-nimisenä tunnetun radikaalin ryhmän edustajat vaativat yleistä äänioikeutta kaikille miehille riippumatta heidän omaisuudestansa tai sosiaalisesta asemastaan.

Levellerit, joita johti John Lilburne ja Richard Overton, esittivät useita radikaaleja ehdotuksia:

• Yleinen äänioikeus: He uskoivat, että “kansa” - eli kaikki miehet - pitäisi olla oikeutettuja osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon.

• Asevoimien hallinto: Levellerit kannattivat kansalaismiliisioita ja halusivat rajoittaa armeijan valtaa.

• Uskonnon vapaus: He vastustivat uskonnollista sortoa ja vaativat uskonnollisen toleranssin lisäämistä.

Keskustelujen tulokset:

Putney Debates -keskustelut eivät johtaneet selkeään ratkaisuun. Cromwellin johtama ryhmä voitti lopulta äänestyksessä, mutta Levellerien vaatimukset loistivat valoa Englannin tulevaan kehitykseen. Vaikka yleinen äänioikeus ei toteutunut Cromwellin aikana, Levellerien ideat herättivät keskustelua ja istuttivat siemenen demokraattisten uudistusten tielle.

Putney Debates oli merkittävä tapahtuma Englannin historiassa, joka heijasti ajankuvan poliittisia ristiriitoja ja ideologisia vaihteluita.

Tapahtuman pitkäaikaiset vaikutukset:

Vaikka Putney Debates -keskustelut eivät johtaneet välittömiin poliittisiin muutoksiin, ne olivat merkittävä askel Englannin demokraattisen kehityksen tiellä:

• Yleisen äänioikeuden käsitteen leviäminen: Levellerien vaatimukset yleisestä äänioikeudesta herättivät keskustelua ja istuttivat idean siemenen, joka kypsyi lopulta vuosisatojen kuluessa.

• Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen: Putney Debates osoitti kansalaisten halukkuuden osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja vaikutti Englannin demokratiseen kehitykseen pitkällä aikavälillä.

Putney Debates -keskustelut olivat merkittävä osa Englannin sisällissodan jälkeistä poliittista prosessia. Ne osoittavat, että historiallinen muutos ei ole koskaan lineaarinen ja että ideat ja keskustelut ovat keskeisessä roolissa muutoksen edistämisessä.

Yhteenveto:

Putney Debates -keskustelut olivat merkittävä tapahtuma Englannin historiassa, joka heijasti ajankuvan poliittisia ristiriitoja ja ideologisia vaihteluita. Vaikka keskustelut eivät johtaneet välittömiin poliittisiin muutoksiin, ne oli merkittävä askel Englannin demokraattisen kehityksen tiellä, istuttamalla siemenen yleisen äänioikeuden käsitteelle ja vahvistaessa kansalaisyhteiskunnan roolia.

Tänä päivänä Putney Debates muistuttaa meitä siitä, että poliittinen keskustelu ja eri näkemysten kuuleminen ovat olennaisia demokraattiselle yhteiskunnalle.