Mamlukien Kapina, 17. vuosisadan Egyptin poliittinen myllerlys ja Osmanien valtakunnan vallan haaste

Egyptissä 1600-luvulla tapahtui tapahtuma, joka ravisti koko alueen poliittista maisemaa: Mamlukien kapina. Nämä sotilaat, jotka olivat historiallisesti hallinneet Egyptiä, nousivat aseisiin Osmanien valtakunnan ylämieheyttä vastaan. Kapinan syyt olivat moninaiset ja juonteliset, kietoutuneena vallanhimoiseen intriigikäsittelyyn ja Egyptin maataloudellisen tilanteen heikompaan tilaan.

Osmanien valta oli vahvistunut Egyptissä edellisinä vuosisatoina. Osmanien sulttaanit olivat nimittäneet Mamlukkien johtajat Egyptin kenraaleiksi, jotka vastasivat alueen hallinnosta ja armeijasta. Tämän järjestelmän alkuaikana se toimikin suhteellisen tasapainoisesti. Mutta ajan myötä Osmanien sulttaanien keskitetympi vallanhalu ja Mamlukki-johtajien kasvava itsenäisyysluonto iskivät toisiaan vastaan, luoden maaperää kapinalle.

Osmanit alkoivat vaatia Egyptin hallinnossa entistä suurempaa valtaa ja määrätä Mamlukkien johtajia. Tämä herätti epäluuloa ja vihaa Mamlukki-johtajien keskuudessa, jotka kokivat itsensä väheksytyiksi ja heidän perinteisten etuoikeuksiensa olevan uhattuna. Lisäksi Osmanien sulttaanit alkoivat nimittää Egyptin virkamiehiksi omaa kansaan kuuluvia, mikä loukkasi Mamlukkeja, jotka pitivät itseään oikeutettuna hallitsemaan Egyptiä.

Taloudelliset tekijät myös syvensivät ristiriitoja. 1600-luvun alussa Egypti oli kohdannut useita kuivia kausia ja tuhoisia tulvia. Nämä luonnonkatastrofit vaikuttivat maatalouteen, mikä johti viljan puutteeseen ja hintojen nousuun. Mamlukki-johtajat syyttivät Osmanien hallintoa heikosta reaktiosta näihin kriiseihin, vahvistaen käsitystä että sulttaanit eivät olleet kiinnostuneita Egyptin hyvinvoinnista.

Kapinan sytytteenä toimi vuonna 1632 tapahtunut Mamlukki-johtajien pidättäminen Istanbulissa. Osmanien sulttaani oli kutsumassa heitä hoviinsa, mutta Mamlukki-johtajat epäilivät, että heidät oli kutsuttu ansaan. He vastustivat sulttaanin käskyä ja aloittivat avoimen kapinan Osmaaneja vastaan.

Kapina levisiwahvasti Egyptissä. Mamlukki-sotilaat valtasivat hallintorakennuksia ja aseleita. Osmanien virkamiehet karkotettiin tai tapettiin. Kapinan johtajaksi nousi Selim I Pasha, taitava sotapäällikkö, joka oli kokenut poliittisissa intriigeissä.

Kapinaa tukivat myös monet tavalliset egyptiläiset, jotka olivat tyytymättömiä Osmanien hallintoon ja näkivät kapinassa tilaisuuden parantaa omaa asemaansa.

Selim I Pasha johti Mamlukki-armeijaa voittoihin Osmanien joukkoja vastaan Egyptissä. Hän valtasi myös suuria kaupunkeja, kuten Aleksandrian ja Kairon.

Osmanien sulttaani vastasi lähettämällä Egyptiin suuren armeijan kukistamaan kapinan. Alkuaan Mamlukki-armeija oli onnistunut pitämään Osmanien joukot loitolla. Mutta Osmanien armeija oli suurempi ja paremmin varustettu, ja lopulta he voittivat useita taisteluja Mamlukkeja vastaan.

Mamlukki-kapina kukistui vuonna 1635, kun Selim I Pasha kuoli taistelussa. Osmanit ottivat vallan Egyptissä takaisin ja aloittivat tiukan hallinnon.

Kapinan seuraukset:

• Osmanien vahvistunut valta: Kapinan kukistuminen vahvisti Osmanien sulttaanien valtaa Egyptissä. He alkoivat toteuttaa entistä tiukempaa hallintoa ja nimittivät omat virkamiehensä Egyptin tärkeimpiin asemiin.
• Mamlukkien voiman heikentyminen: Kapinan epäonnistuminen johti Mamlukkien poliittisen ja sotilaallisen vallan merkittävään heikentymiseen. He menettivät asemansa Egyptin hallinnossa ja armeijassa.
• Taloudellinen taantuma: Kapina ja sen jälkeinen Osmanien hallinto johtivat Egyptissä taloudelliseen taantumassa. Maataloustuotanto laski ja kauppa kärsi, mikä lisäsi köyhyyttä ja epävakautea maassa.

Mamlukien kapinan merkitys historiallisesti:

Mamlukien kapina oli merkittävä tapahtuma 17. vuosisadan Egyptissä. Se osoitti Osmanien valtakunnan sisäisiä ristiriitoja ja Mamlukkien poliittista vaikutusvaltaa. Kapinan seurauksena Osmanien hallinto vahvistui Egyptissä, mutta se myös johti taloudelliseen taantumpaan ja Egyptin poliittisen maiseman muuttumiseen.

**Taulukko: **Mamlukki-kapinan avainkohdat

Mamlukki-kapina tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman Egyptin ja Osmanien valtakunnan historiaan. Se muistuttaa meitä siitä, että vallankäytöstä syntyy monimutkaisia konflikti tilanteita, joissa taloudelliset tekijät voivat olla yhtä merkittäviä kuin poliittiset motiivit.