Abu Muslimin kapina; Abbasidien kalifaatin nousu ja islamin leviäminen Pohjois-Afrikassa

Vuonna 747 jaa. Arabien niemimaalta alkoi vallankumous, joka tulisi mullistamaan koko islamilaisen maailman karttaa: Abu Muslim Khurasanin johtama kapina nousi Umayyad-kalifaatin vallasta ja loi tilaa Abbasidien kalifille.

Tässä historiallisessa käänteessä oli kyse paljonkin enemmän kuin vain valtaperäisestä taistelusta; se merkitsi islamin leviämisen uutta vaihetta, kulttuurien kohtaamista ja Pohjois-Afrikan muuttumista islamilaisen maailman keskukseksi.

Syyt kapinaan:

Umayyadit, kalifaattia hallitseva suku vuodesta 661, olivat kohdanneet kasvavan tyytymättömyyden eri piireissä. Heidän hallintonsa pidettiin korruptoituneena ja etuoikeutetun vähemmistön eliitin hallitsemansa. Useat ryhmät, kuten persialais-arabialainen Khurasanin armeija, kokivat Umayyadit vieraina omalle maalleen.

Tämän tyytymättömyyden kypsymiseen vaikutti myös islamilainen oppikirjoitus; Abbasidien sukulaiset vaattivat kalifaatin palauttamista alkuperäisten islamin periaatteiden mukaisesti. He saivat vahvaa tukea persialaisilta ja muilta itäisiltä väestöryhmiltä, jotka näkivät Abbasideissa mahdollisuuden tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan hallintoon.

Abu Muslim Khurasani, energinen ja karismaattinen sotilasjohtaja, osoittautui kapinan keskeiseksi hahmoksi. Hän onnistui yhdistämään tyytymättömät ryhmät yhden lipun alle: Abbasidien kalifin nimissä.

Kapinan eteneminen:

Abu Muslim Khurasani johti armeijaansa voitosta voittoon, valloittaen ensin Itä-Iranin ja jatkaen lopulta koko Persiankorkeudelle ja Mesopotamipaan. Umayyadit eivät pystyneet pysäyttämään Abbasidejen nousua, sillä heidän armeijansa oli riitaisa ja heikko.

Vuonna 750 jaa., Abu Muslimin joukot saapuivat Bagdadin porteille, silloisen kalifaatin pääkaupungin. Umayydien kalifi Marwan II kukistettiin taistelussa, ja Abbasidien valtakausi alkoi.

Abbasidien kalifaatin nousu:

Abu Al-Abbas, Abbasidien sukuun kuuluva kapinan johtaja, julisti itsensä kalifiksi ja otti hallintaansa uuden islamilaisen imperiumin: Abbasidien kalifaatin. Bagdad valittiin uudeksi pääkaupungiksi.

Abbasidit tekivät historiallisista uudistuksista; he kannustivat tieteellistä tutkimusta, filosofiaa ja taiteita. Heidän hallitsijansa, kuten Harun al-Rashid, tunnetaan suurista rakennushankkeista ja oppineiden suosimisesta Bagdadin kalifin hovissa.

Islamin leviäminen Pohjois-Afrikassa:

Abbasidit jatkoivat Umayydien aloittamaa islamiin liittyvien valloitusten kampanjaa Pohjois-Afrikassa. Abu Muslim Khurasanin johdolla Abbasidien armeija valloitti Pohjois-Afrikan ja perusti Marokon alueelle uuden dynastian, Idrisidi-dynastiat.

Islamilaisen uskon leviäminen Pohjois-Afrikassa tapahtui monin eri tavoin:

| Oppineet | Islamilaisten oppineiden vaikutusvalta kasvoi Pohjois-Afrikan alueella. He peristivät kouluja ja moskeijoita, jotka toimivat islamin leviämisen keskuksina. |

Islamin kulttuurin vaikutus:

Abbasidien kalifaatin nousu muutti islamilaista maailmaa. Bagdad, Abbasidien pääkaupunki, kehittyi tärkeäksi tieteen ja taiteen keskukseksi.

Islaminuskon leviäminen Pohjois-Afrikkaan synnytti uusia kulttuureja ja valtioita:

• Idrisidit: Marokossa hallitsivat Idrisidi-dynastia, joka oli uskonnollisesti tolerantti ja kannusti tieteen kehitystä.

• Almoravidit: 11. vuosisadalla almoravidien berberiväestö perustivat imperiumin Pohjois-Afrikkaan ja Espanjaan saakka. He edistivät islamin opetusta ja rakennutttivat lukuisia moskeijoita.

Abu Muslim Khurasanin johtama kapina oli merkittävä käännekohta islamilaisen historian kulkussa. Se johti Abbasidien kalifaatin nousuun, islamin leviämiseen Pohjois-Afrikkaan ja islamilaisen kulttuurin kukoistukseen.

Vaikka Umayyadit syrjäytettiin vallasta, heidän perintönsä säilyi islaminuskon historiassa. Abbasidit jatkoivat Umayydien aloittamaa työtä islamin levittämisessä ja kehittivät sen edelleen.