1953 Iranian Coup d'état - Yhdysvaltain ja brittiläisen tiedustelupalvelun vallankaappaus; Shah Mohammad Reza Pahlavin valtaannousu

blog 2024-11-15 0Browse 0

Vuonna 1953 Iranin tapahtumat olivat dramaattisia, täynnä poliittista juonta ja kansainvälisiä intressejä. Nämä tapahtumat, jotka tunnetaan yleisesti nimellä 1953 Iranian Coup d’état, muokkasivat merkittävästi Iranin historiaa ja poliittista maisemaa.

Tausta ja syyt vallankaappaukseen:

Iran oli 1950-luvun alussa kriisin kourissa. Pääministeri Mohammad Mosaddegh, karismaattinen kansannopea johtaja, oli noussut valtaan lupauksilla kansallistaa Iranin öljyteollisuus. Mosaddeghin politiikka herätti kuitenkin suurta huolta länsimaissa. Britannian ja Yhdysvaltain öljy-interessien näkökulmasta Mosaddeghin vallankumouksellinen ote öljyteollisuuteen oli uhka heidän taloudelliselille etuilleen. Lisäksi kylmä sota loi globaalin ilmapiirin, jossa kommunismi nähtiin vakavana uhaksi ja länsimaat yrittivät aktiivisesti estää sen leviämistä.

Iranissa syntyi epävarmuutta Mosaddeghin johtamista poliittisista muutoksista, joita monet kokivat radikaaleiksi ja epävakaa. Tätä pelkoa käytettiin hyväksi lännen strategioissa. Yhdysvaltain CIA:n (Central Intelligence Agency) ja Britannian MI6:n yhteistyössä suunniteltiin salainen operaatio, jolla Mosaddegh syrjäytettäisiin vallasta ja tilalle nousisi vahvempi liittolainen: Shah Mohammad Reza Pahlavi.

Vallankaappaus ja sen seuraukset:

Vallankaappaus toteutettiin kesän 1953 aikana. CIA rahoitti ja järjesti mielenosoituksia, jotka näyttivät kansan olevan tyytymätön Mosaddeghiin. Tämän avulla luotiin illuusio laajasta opposition liikkeestä, joka oikeutti Shahin paluuta valtaan. Armeija, jonka johto oli jo aiemmin vakuutettu vallankaappauksen suotuisuudesta, otti lopulta vallan ja syrjäytti Mosaddeghin. Shah palasi maahan ja nousi Iranin johtajaksi 26 vuotta kestävälle hallitsijakaudelle.

Vallankaappaus oli monimutkainen ja salaliittomainen operaatio, jonka vaikutukset olivat pitkäaikaiset. Se vahvisti Yhdysvaltain ja Britannian vaikutusvaltaa Iranissa ja loi poliittisen ilmastona, jossa Shahilla oli absoluuttinen valta.

Seuraus	Selitys
Shah Mohammad Reza Pahlavin 37-vuotinen hallituskausi	Vallankaappauksen jälkeen Shah otti tiukkaa kontrollia Iranista ja aloitti modernisointiohjelman, mutta samalla rajoitti poliittista vapautta ja sortoi vastustajansa.
Iranin öljyn kansainvälinen kontrollointi	Iranin öljyteollisuus palautettiin länsimaisille yrityksille, mikä vahvisti heidän taloudellista valtaansa ja varmisti öljyn virtauksen länsimaihin.
Poliittisten liikkeiden tukahduttaminen	Vallankaappauksen jälkeen syntyi voimakas vastustus Shahia vastaan ja opposition ryhmät yrittivät kumota vallankaappaus ja palauta demokratiaa. Shah vaiensi kuitenkin nämä liikkeet ankaralla sorrolla ja vankileireillä.

Historiallinen merkitys:

1953 Iranian Coup d’état on yksi 20. vuosisadan dramaattisimmista ja kiistanalaisimmista tapahtumista. Se osoitti länsimaiden poliittisen ja taloudellisen voiman ja näytti, että he olivat valmiita puuttumaan muiden maiden sisäpolitiikkaan oman etunsa vuoksi.

Vallankaappaus myös synnytti pitkäaikaiset jännitteet Iranin ja länsimaiden välille, jotka ovat näkyneet myöhemmissä tapahtumissa, kuten Iranin islamilaisen vallankumouksen vuonna 1979. Iranin historia osoittaa, että poliittisten intressien vuoksi tehdyt päätökset voivat jättää syviä jälkiä koko kansakunnan historiallliseen kehitykseen.

Muisto vallankaappauksesta:

Vallankaappaus on edelleen kiistanalainen aihe Iranissa ja maailmassa. Jotkut pitävät sitä välttämättömänä toimenpiteenä kommunismin leviämisen estämiseksi, kun taas toiset näkevät sen laittomana valtiollisen kyberneettisen sotanäytöksenä, joka rikkoi Iranin kansallisen itsenäisyyden ja johti vuosikymmeniä kestäneeseen sortoon. Vallankaappausta muistetaan yhä Iranissa, ja se on yksi syy siihen, että monet iranilaiset ovat kriittisiä länsimaiden politiikkaa kohtaan.